luontokuvaus

Enemmän sitä luontoa

Pitkään aikaan en ole saanut mitään kirjoitettua. Ei vaan ole irronnut ajatustakaan. Nyt availen kuitenkin ääntäni.

Olin viime viikolla Pohjois-Norjassa laskureissulla kaveriporukalla. Viikko vierähti teltassa asustellen ja vuorten rinteillä rymyten. Ennen lähtöä päätin, että en ota kameraa mukaan, mutta lopulta huomasin rungon ja kahden linssin kulkevan mukana jopa vuorille. Jep, hyvin pidin pääni.

Reissusta jäi omasta mielestä aika nihkeä kattaus kuvia. Ainakin kun alkuperäinen suunnitelma oli kuvata laskemista koko viikko jos kerran sen kameran otan mukaan. Noh, kuvia tuli kourallinen.

Laskemisen sijaan pääsin kuitenkin kuvaamaan itselleni erittäin tärkeää aihepiiriä. Linnut, ne on mielenkiintoisia. Tällä kertaa reissun kohokohta oli Suomessa erittäin harvinainen kiiruna. Norjan puolella se ei sitten harvinaisuudelta tuntunutkaan.

Tämä yksilö suorastaan kiusoitteli verkkaisilla liikkeillään

Lopulta viimeisenä retkeilypäivänä pääsin muutaman metrin päähän kiirunasta ja sain ihan mainoita kuvia. Edelleen mielessä pyörii vähintään 400 millinen lasi, mutta 200 millimetriä on se mikä mukana nyt sattuu kulkemaan ja sillä selvä. Sitä suuremmalla syyllä lähelle pitää päästä.

Valkoinen suojaväri toimii sumuisella, kontrastittomalla säällä erittäiin hyvin.



Kiirunoita löytyi vuorten rinteiltä siis todella paljon. Joka päivä saatiin joku havainto ja parhaimmillaan jopa toistakymmentä.

Kiirunan narina kantaa kauas

Jos jotain reissulta tarttui mukaan hikisten ja haisevien vaatteiden lisäksi, niin se on innostus lintukuvaukseen pitkästä aikaa. Ajankohta on mitä sopivin, kun kevätkin on jo käynnistynyt.

Tänään aamulla pääsinkin vielä todistamaan tutun joutsenpariskunnan paluuta kotikylän pelloille.

Laulujoutsenen nousukiito on kaunista katsottavaa

Ehkä tästä taas jaksaa jotain raapustella ihan lähiaikoina. Jos vaikka keskittyisi tuohon luontoon vähän.