ihan rauhassa vaan

Sanat, joita toistelen itselleni, kun monesta tuutista tulee asiaa syksyn harrastuskiireistä tai siitä miten kesäloma on nyt loppu. Syksyisin rynnistetään salille, jotta jouluksi ollaan ihan loppu. Tässä maassa, kun meillä monella on aivan kauhea hoppu. Sanoinkin ystävälle, joka vietti vaihtoaan Pariisissa, että älä muuta Suomeen, sillä täällä kaikilla on aivan kauhea kiire. 

Liian kiire liikenteessä, ruokailussa tai keskittymisessä. Kaikki pitää saada nyt ja olla jo valmista. Ihminen, kun harvoin on täydellinen. Sen sijaan, että miettisimme, mitä vielä pitäisi tehdä olisi hyvä kääntään ajatukset, siihen mitä on jo tehnyt. Oliko niissä asioissa järkeä ja miten hyvin onkaan kaikesta aiemmasta suoritunut? 

Kaikkeen ei kukaan pysty eli olisi hyvä osata olla itselleen armollinen. Luonto on meillä täällä aivan uskomaton voimavara. Eikä sinne ole vaikea mennä, sillä luonto on kaikkialla melko lähellä. Sekin, että harvoin luonnossa mikään kukkii 365 päivää 24/7 on hyvä suoda itsellensä. 

Some ja netti on täynnä keinotekoista mellakkaa. On niin paljon mielipiteitä ja tapahtumia. Asioita, joihin ei koskaan olisi edes tömännyt, ellei siitä olisi tullut puhelimeen ilmoitusta. Voimme siis vaikuttaa ympäristöömme ja hyvinvointiimme omien tuntemusten kautta. Sulkea puhelin, kun siltä tuntuu. Vastata vasta huomenna. Tehdä sen mihin jokainen tässä hetkessä kykenee. Olla itselle niin hyvä ystävä, kuin parhaalle kaverilleen.