ajatuksia

Elokuun viimeinen - syksy saa tulla

Elokuun viimeinen päivä. Kesä on siis virallisesti ohi. Täälläpäin vietetään elokuun viimeistä niin syksyisessä ilmassa, että kukaan ei voi erehtyä vuodenajasta.

Minä pidän syksystä. En tiedä onko sillä tekemistä asian kanssa, että olen syntynyt lokakuussa. Oikeastaan pidän kyllä kaikista vuodenajoista ja olen aina vaan kokenut niiden olevan enemmänkin rikkaus kuin "rasite". Tuntuu että liian moni suomalainen elää vain kesälle. Ainoastaan kesäisin on elämää ja loput vuodesta (nykypäivänä noin 360 päivää ;-)) ollaan masennuksen kourissa.

Kesä siis jälleen oli ja meni. Mitä jäi käteen? Lomailla en ehtinyt kuin viikon ja verran, mutta koen että hyisessä kesäilmassa se riitti minulle ihan hyvin. En osannut jäädä kaipaamaan enempää lomaa. Nautin kyllä joka hetkestä, jotka lyhyen kesän aikana saivat ajatukset irtaantumaan tavanomaisesta arjesta. Vaikka nuo hetket jäivät tältä kesältä (ehkä juuri surkeiden säiden takia) melko vähäisiksi, koen, että kesäni oli siitä huolimatta onnistunut.

Nyt kuitenkin käännetään uusi sivu ja mennään kohti syksyä. Minulla on tältä syksyltä korkeat odotukset!

Tänä syksynä...

... aion nauttia uusien työkuvioiden tuomista haasteita täysillä!

... käydä puolukassa mahdollisimman pian. Joko olisi kypsää!?

... olen jo huomannut tässä vaiheessa, että kahvia kuluu päivisin useampi kuppi - kesäisin kun yleensä porskutan päivät läpi kahdella aamukupillani.

... aloitan ostoslakon ja loppuvuoden säästökuurin 1. syyskuuta! Tämä siksi, että loppukesä toi ikäviä pakollisia yllätysmenoeriä ja yrittäjyyden nurjat puolet tuli (taasen) todettua. Shoppailulakko tekee ihan hyvää ja olen kyllä sikälimikäli ihan onnellisessa tilanteessa, että koen juuri nyt että ei edes tarvitse hankkia mitään pakollista irtainta! Katsotaan miten kauan ostoslakko kestää, loppuvuosi nyt ainakin on tavoitteena.

(edelliseen viitaten aion pitää loppuvuoden kirjaa ruokamenoista! Tuotteet jotka kannan ruokakaupoista kotiin ovat 80% heviosaston tavaraa. 3/4 kauppakäynneistäni täydennän ainoastaan hevi-valikoimaan kotikaappeihin ja 1/4 kauppakäynneistä täydentää kaappien proteiini-, rasva-, & viljatuotevarastot. Vitamiini-/lisäravinne -puolen hoidan aina suurempina kertaostoina, yleensä noin 1-3kk välein ja hyödynnän todella paljon tarjouksia, sillä säännöllisin väliajoin luottotuotteeni ovat tarjoushinnoilla milloin missäkin. Säästövinkkejä ruokakuluissa tulossa blogiin siis, itseäni yhtään enempää kehumatta olen oikea edullisen arjen kuningatar! :-D Haha.)

... pyhitän sunnuntai-illat viltin alla mieheni ja ison karkkikipon kanssa kynttilänvalossa Netflixiä katsoen. Sunnuntai-traditio josta en suostu luopumaan mistään hinnasta. Sunnuntai-illat on meidän aikaa. Pari-kolme tuntia riittää omalla kohdallani nollaamaan päänupin viikon osalta todella hyvin ja saan aivan huikeasti uutta virtaa viikkoon tästä lyhyestäkin ajasta.

... tahdon aktivoitua blogin kanssa todenteolla. Keskeneräisiä postauksia on tosi monta tuloillaan ja inspiraatiota ainakin riittää. Jes! Kannattaa siis seurailla So Uppia uusien postausten varalta.

... odotan happirikkaita alle kymmenen asteen aamulenkkikelejä ihanan syysruskan maisemissa. Suomen luonto näyttää taas parhaat puolensa. Ah!  ♥ Pieni syyssadekaan ei haittaa. Oikeastaan nautin omalla tavallaan myös sadesäästä.

... treenisyksy tuntuu muutenkin kutkuttavalta. Uinti on otettava haltuun ja en olisi ikinä uskonut sanovani tätä, mutta sisäpyöräilykauttakin odotan jo innolla!

Mitä sinä odotat tulevalta syksyltä?

comments powered by Disqus