opiskelu

Tuu sääki Joesuuhu!

Korkeakoulujen hakuaikaa on jäljellä vielä reilu viikko. Koska paras vaihtoehto eli Joen kaupunki ei välttämättä ole tullut mieleen kaikille etelän suunnistaville immeisille (=ihmisille), minäpä kerron miksi kannattaa tulla tänne. Listasin 5 syytä tulla Joensuuhun opiskelemaan, ja koska olen täysin puolueeton, myös 3 syytä, jotka puhuvat Pohjois-Karjalaa vastaan. Yritän olla ytimekäs, jotta lyhytjänteiset nykynuoret jaksavat lukea loppuun asti.

1. Maastot ja kartat

Lyhyesti: maastot ovat johtavaa priimaa ja kartat samoin. Kun itse valitsin opiskelukaupunkia, valinnassa olennaisinta olivat harjoitusolosuhteet, jotka suunnistajalle tarkoittavat vaativia, kansainvälisen tason maastoja, useaa eri maastotyyppiä ja hyviä karttoja. Tässä kilpailussa Joensuu on Suomessa mielestäni ilmiselvä voittaja. 

Lisää valikoimaa löytyy täältä: http://wp.kalevanrasti.fi/seura/kartat/

2. Kaupungin harjoitusolosuhteet

Keskustassa kaikki on lähellä ja harjoituspaikkoihin pääsee helposti. Yliopisto on uimahallin, urheilukentän, lenkkipolkujen (ja talvella ladun) ja Joensuu Areenan (halli 320m radalla + kuntosali) vierellä. Pyörällä polkee muutenkin tässä kaupungissa oikein kätevästi.

Keskustan lenkkipolkua. Kuva: Karelia Expert Matkailupalvelu Oy

3. Urheilukatemia toimii oikein hyvin

Urheilukatemia tukee ja auttaa opintojen ja urheilun yhdistämisessä monella tavalla valmennuksesta toimivaan yhteistyöhön oppilaitoksien kanssa. Ei mitään valittamista, sillä ainakin mulla opiskelu on edennyt sujuvasti (tosin hitaanlaisesti) urheilun ehdoilla. Kolmesti viikossa on suunnistajien aamureeni ja vaihteluksi voi tunkea mukaan kestävyysjuoksijoiden treeneihin, joista saattaa saada ihan kehittävää palautetta. Lisää urheiluakatemista ja sen tarjoamista palveluista: http://www.joensuu.fi/urheiluakatemia

Mun aamulenkkimaasto

4. On täällä muitakin suunnistajia

Kalevan Rasti tarjoaa kuntorastien lisäksi viikottaisen taitoharjoituksen kesäaikaan. Välillä ollaan suorastaan järjestetty itse yhteisreenejä ja käyty juoksemassa ympäri metsiä ilman, että kukaan on vienyt sinne rasteja. Ja kerran pojat kävi mun kanssa vesijuoksemassa, vaikkei ne edes olleet telakalla.

Kolillakin on käyty. Kuva: Karelia Expert Matkailupalvelu Oy

5. Joensuussa on vaan niin mukavaa

Karjalaisethan ovat niin iloluontoisia, mukavia ja leppoisia, että tällainen perusnegatiivinen satakuntalainenkin viihtyy. Eivät ole edes pilkanneet mun puhevammaa, jota lounaismurteeksikin kutsutaan, vaikka karjalan murre onkin ehdottomasti Suomen kaunein. Ja Joensuu on kuulemma oikein vireä opiskelijakaupunki muidenkin aktiviteettien kuin reenaamisen suhteen. Opiskelijaelämöinnistähän mulla ei ole minkäänlaista omakohtaista kokemusta, mutta näin olen kuullut.

Ja sitten rehellisyyden nimissä niitä huonoja puolia:

1. Huhtikuu

Joensuun talvi on pitkä ja luminen, mikä kulminoituu huhtikuussa, kun etelässä alkaa kisakausi ja meillä on vielä hankea. Mullehan tämä ei ole ongelma, koska voin mennä äidin helmoihin Säkylään (70km Turuust, jos joku ei tiedä), jossa talvi on pääsääntöisesti vähäluminen, mutta runsasjäinen. Sen seudun talvesta en siis välitä, sillä vaikka 10-20 lumisenttiä mahdollistaa suunnistamisen, on se myös ihan riittävästi palelliuttamaan akillekset ja muut nilkan jänteet. Kevät siellä on kuitenkin yleensä aikaisempi kuin idässä.
Luminen talvi voi olla muutenkin jonkun mielestä tappio, mutta hiihto on oikein hyvää talvireeniä varsinkin, jos on pientäkään taipumusta rasitusvammoihin. Latuverkoston mittahan lasketaan sadoissa kilometreissä, joten ei tarvi klahnata mitään vitosen lenkkiä koko talvea.

Talvella huippusuunnistajan kuuluu nähdäkseni joka tapauksessa viettää pitkä pätkä etelä-suomeakin etelämpänä hyvissä olosuhteissa ja Suomesta poikkeavissa maastotyypeissä harjoitellen. Korkeintaan pari kuukautta vuodessa olen ilman maastoharjoittelua, ja sen ajan voi hyvin kehittää muita ominaisuuksia ilman maastojuoksun kuormitusta.

Tykkään enemmän lumipoluista kuin jäisistä tienreunoista.

2. Etäisyydet

Joensuuhan ei ole kaukana kaikesta vaan kaikki muu kaukana Joensuusta. Helsinkiin menee junalla reilu neljä tuntia ja saa sinne ihan edullisia lentojakin, joilla pääsee tunnissa. Eikä se ajomatka niin haittaa, koska Itä-Suomessa on niin kivoja maisemia.

3. Karhut ja sudet

Kyllä, niitä suorastaan vilisee lähimetsissä ja varsinkin kauemmissa. Jatkuvasti saa olla hätistelemässä pois kintereiltä. Mitä hienompi erämaamaasto, sitä karhuisampi.

Ei ole kuvaa, koska karhu söi kameran.

Tervetuloa letkoihin!

-marika.

comments powered by Disqus