häät

Minä sydän sinä

Koska yhtenä suurena aiheena blogissa on meidän häät, on mielestäni aiheellista kertoa meidän tarina. Yritän tehdä sen mielenkiintoisesti sekä suhteellisen lyhyesti, vaikka tästä mä kyllä tykkään. Ihana aihe puhua ja muistella, mistä kaikki alkoi...

Me tavattiin lokakuussa 2013, eräissä "bileissä". Näin mun ystäväni Sofia huijasi mut sinne, totuudessa siellä oli muutama poika ja me. Mä meinasin heti lähteä kotiin, kun ei oikein kiinnostanut, mutta Sofian mieliksi jäin sinne. Tutustuin kuitenkin näihin mulle ennalta tuntemattomiin poikiin siinä hieman, Miskan kanssa parikin sanaa vaihdettiin. Silloin Miska kuitenkin lähti ajoissa kotiin, ja meidän välillä ei mitään sen kummempaa ollut.

Viikko siinä meni sitten nopeasti, ja oli jälleen perjantai-ilta. Oltiin jo edellisenä viikonloppuna puhuttu, että samalla porukalla mentäisiin taas samaan paikkaan viettämään iltaa. Ja näinhän siinä kävi, mutta nyt huomasin Miskan heti ottavan paljon enemmän kontaktia muhun, ja hän oli kauhean kiinnostunut mun asioista. Illan myötä siinä juteltiin enemmän ja vähemmän, ja jossain vaiheessa sisällä alkoi olla niin kova meteli, että päätettiin mennä parvekkeelle rauhassa juttelemaan. Siinä vaiheessa, huomasin itse olevani kauhean kiinnostunut Miskan jutuista ja ihmisenä myös. Mä en osaa sanoa yhtään, kuinka kauan siellä parvekkeella juteltiin, mutta jossain vaiheessa me pussattiin, äärettömän nopeasti, ja mulle jäi sellainen kuva, ettei Miska halunnut kyseistä pusua ja harmitti ihan sikana. No, Miskalle oli jäänyt ihan sama olo musta, että turhaan mä pelkäsin tai turhaan hänkään... pian kuitenkin Miska lähti taas kotiin ja munkin osalta ilta päättyi.

Seuraavana aamuna laitoin Miskalle Facebookissa kaveripyynnön, jonka hän hyväksyi melkein heti. Niitä näitä juteltiin siellä, ei mitään kummempaa. Juteltiin todella satunnaisesti, jonka jälkeen mulla alkoi menemään hermo. Mä olin niin kiinnostunut itse kyseisestä henkilöstä, ja harmitti, kun toisesta ei ottanut kunnolla selkoa, joten mä sitten päätin, että kävi miten kävi, niin kysyin Miskalta asiasta ihan suoraan. Ja myöntävä vastaushan sieltä tuli, että kyllä kiinnostaa. Viikonlopuksi oltiin taas sovittu kaveriporukalla, että istumme iltaa ja silloin tiesin Miskankin näkeväni.

Perjantai koitti taas, ja meidän suunnitelmat meni mönkään. Me oltiin hiljattain muutettu mun äidin kanssa kahdestaan asumaan, ja meidän koti oli ihan kesken. Ei ollut melkein mitään huonekaluja, mutta mulla oli niin kova hinku nähdä Miska ja toki kavereita, joten vähän äidiltä salaa kutsuin kaikki meille. Miska tuli hieman muita myöhemmin, ja kun hän tuli, oltiin aluksi ihan hiljaa vain, ja kumpiakin taisi jännittää ihan älyttömän paljon.

Jossain vaiheessa vetäydyttiin hetkeksi muista, juteltiin hetki jostain tyhjästä ja pussattiin. Siitä se meidän yhteinen tarina hiljaksiin alkoi muodostumaan. Lähes tulkoon joka arkipäivä koulun jälkeen Miska tuli meille, hengasi siihen saakka, että niillä oli kotona ruoka, kävi syömässä ja tuli taas takaisin. Meidän elämä oli kivaa ja ihanaa, ja jonkin ajan jälkeen aloin tuntemaan jotain ihan outoa tunnetta, mitä en ollut ikinä ennen tuntenut ketään, periaatteessa "vierasta" kohtaan. Se oli samaan aikaan pelottavaa ja jännittävää.

Kai mä aloin tajuamaan sitten, mistä oli kyse. Tajusin, että olin ensimmäistä kertaa aidosti mennyt rakastumaan. Se tunne oli niin hyvä. Ja sitten eräs viikonloppuilta, kun hengailtiin kahden meidän kaverin kanssa, Miska sitten kuiskasi mulle, että hän rakastaa mulle. Huh, ei oo varmaan ikinä tuntunut mun elämässä niin hyvältä, kuin silloin <3

Siitä meidän suhde alkoi vakavoitumaan, tuli ensimmäisiä kysymyksiä, että miksi ollaan yhdessä ja kannattaako se, ja miten tästä eteenpäin. No kyllähän se kaikki kannatti, kun näin jälkeenpäin miettii. Oltiin seurusteltu puolitoista vuotta, ja aloin etsimään omaa kämppää, ja pian sellaisen sainkin. Aluksi Miska ilmoitti sekä mulle, että hänen vanhemmilleen, että tulee viettämään varmaan aika paljon aikaa siellä mun tykönä, kun on oma rauha. Kyllä mä jossain vaiheessa mietin, että periaatteessa olisi kiva, kun Miskakin siellä asuisi, mutta Miska oli silloin vielä alaikäinen, niin en mä edes häneltä sitä kysynyt.

Meni kuitenkin ehkä viikko, ja Miska ilmoitti, että hänestä olisi kiva muuttaa mun kanssa, mutta ei tiedä, miten kertoisi tästä asiasta vanhemmilleen. No, mietittiin yhdessä ja Miska ilmoitti, ja no, Miska nyt saavutti täysi-ikäisyyden reilun viikon päästä meidän muutosta. Nyt kun miettii, niin oli se tosi ihana juttu, että Miska mun kanssa silloin muutti, en mä tiedä, olisinko yksin uskaltanut edes asua :D

Noh, nyt me ollaan siinä tilanteessa, että meillä on toinen yhteinen asunto, eli kerran ollaan ehditty jo muuttamaan, meillä on kaksi koiraa ja yksi kissa, mä opiskelen ja Miska käy töissä. Ja niin, sitten meillä on se eräs pieni julkinen salaisuus, että ollaan päätetty meidän hääpäivä. Me ollaan puhuttu siitä avoimesti, mutta en tiedä, tietääkö siitä siltikään vielä kaikki. Tuskin. Eli jos nyt joku tuttu sen täältä saa tietoonsa, niin anteeksi, ettei henkilökohtaisesti olla tajuttu kertoa. Me ollaan vähän hönttejä aina välillä.

Toivottavasti sain tämän tekstin kautta välittymään sen tärkeimmän, eli rakkauden. En ikinä osaa kertoa, kuinka paljon rakastan Miskaa. Me ollaan valitettavasti jouduttu käymään läpi todella isojakin asioita, joissa on suhde ollut todella koetuksella, mutta kaikista niistä ollaan selvitty, yhdessä ja rakkaudella. Minä rakastan sinua, Miska <3 

comments powered by Disqus