matkailu

Lomalle sairaslomalle

Huomenna meidän kone lähtee nousuun klo 8.30 Helsinki-Vantaan lenkokentältä ja kuskaa meidät Antin kanssa kohti Kanarian saaria.
Halusimme lähteä evakkoon, lomalle vielä, kun olemme kahdestaan. Eikä tuo Helsingin harmaa, kylmä, pimeä ja sateinen sää kyllä houkuta täällä olemaan yhtään. Tässä vaiheessa raskautta on vielä helppo lähteä reissuun, kun ei tarvitse erikseen lääkäriltä siihen lupaa.

Alun perin meidän oli tarkoitus lähteä Sri Lankaan. En ole koskaan käynyt siellä eikä sinne kestänyt lennot kuin 14h. Sen ajan olisi tässä vaiheessa raskautta vielä jaksanut jököttää. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, koska läheisten ärhäkkä painostus ja se pienen pieni mahdollisuus saada denguekuume tai joku muu super virus mikäli joku paikallinen jättiläis pistiäinen päättää ottaa mut kohteeksi. Ja näin Sri Lanka vaihtui reilun 6h lennon päähän Kanarialle.

Omasta taikka Antin jaksamisesta lomalla en osaa sanoa, että mitä siellä tullaan tekemään. Ei olla suunniteltu mitään muuta, kun löhöämistä, olemista ja syömistä. Sinänsä ihan hyvä sillä olotila näin lähtöä edeltävä aamuna ei ole kaikista paras.

Nenä vuotaa kuin seula, samoin silmät, kuumetta ollut nyt kolmatta päivää ja sama juttu tietenkin myös Antilla. Meille tämä loma tulee olemaan sairastuvan vaihto valoisampaan ja lämpöisempään. Ainakin ollaan yhdessä, yhdessä kipeänä saman peiton alla.

Vaikka mua aluksi otti päähän (hyvin paljon) vaihtaa lomaspottia takuulämpöisestä ja eksoottisesta Sri Lankasta turistien valloittamaan Kanariaan niin tällä hetkellä se ei haittaa. Jos tämä tauti ei ala poistua ja sairaalareissu tulee, niin siellä on ainakin hyvät parantolat mihin mennä. Ja nyt jökötän enemmän kuin mieluusti vain 6h koneessa 14h sijaan.

Muistoja häälomalta Balilta.

Tämä on jälleen joku universumin tapa pitää se balanssi kunnossa. En ole sairastanut vuosiin. Ollaan päästy reissuun monet kerrat ilman mitään ongelmia, niin olihan tällainen vastoinkäyminen tultava eteen jossain kohtaa. Ja kun sitten sairastun hyvin pitkästä aikaa niin se näköjään ottaa päivätolkulla aikaa ja osuu sopivasti loman kanssa samaan ajankohtaan.

Ennen olisi vastaava nuha-kuume ollut 1-2 päivän keissi. Olisin antanut kuumeen nousta niin korkealle kuin se vaan on noustakseen, jolloin se pöpökin kuolee ja kuumeen laskettua olen terve. Tällä kaavalla se on aiemmin mennyt. Nyt en voinut antaa kuumeen nousta liian korkealle, koska raskaus. Lääkärin mukaan maximi on 38 asetta lämpöä ja sen jälkeen se tulee laskea Panadolilla, jotta sikiölle ei tule mitään vaaraa. Tästä syystä kuume on nyt heijannut edes takaisin, ylös alas nämä kuluneet päivät eikä se tunnu lähtevän pois.

Tällä hetkellä olen niin täynnä räkää, ettei mua jaksa edes ottaa päähän. Eipä se asiaa mihinkään muuttaisi. Tai lähinnä se kiristäisi tunnelmaa entisestään, kun kumpikaan ei ole se paras versio itsestään tällä hetkellä. Ei tämä kivaa ole mutta valitus nyt ei sitä paremmaksi muuta. Otetaan elämä vastaan sellaisena, kun se päättää tulla.

Kerta se on ensimmäinen, kun mennään lomalle pitämään sairastupaa. Ainoa toive lomalle on nyt, että voin makoilla sängyn sijaan kuumetta pois välillä auringossa ja nähdä kauan kaivattua valoa. Tilanteesta johtuen ei myöskään haittaa se, että lämpötila huitelee vain +22 asteen tietämillä. Sri Lankan paahteessa sairastaminen olisi ollut paljon tuskaisempaa.

Ensi viikko menee siis sairaslomalla lomalla.

Jos sulla on jotain hyviä vinkkejä tämän taudin taltuttamiseen, niin nyt on aika jakaa ne!

Gran Canaria ja Maspalomas täältä tullaan, pää kainalossa mutta tullaan kuitenkin.

-Jenni-
 

comments powered by Disqus