sisustus

Eskarilaisen toiveesta pientä mylläystä

Huoneiden kalusteet ja asukkaat vaihtuvat meillä varsin tiuhaan. Hyvin harvoin äiti on ideanikkarina näissä vaihdoksissa! Lapset vaihtavat huoneita supsakkaasti keskenään, sekä kaapit, että pöydät siirtyvät huoneesta toiseen todella rivakasti;)

En ole koskaan lasten sisustuksiin kauheasti puuttunutkaan, heillä kun tuntuu olevan omat selkeät visionsa... Ja etenkin tyttöjen elo on varsin boheemia, ja esikoinen tuskailee äidin vain olevan turhan tarkka näissä järjestysasioissa. 

Tällä kertaa eskarilainen mieluili itselleen huonetta alakertaan. Yläkerrassa yksi huone on kokonaan nukkumiskäytössä, esikoisella on oma huone ja kahdella pienimmällä on ollut huone yhteiskäytössä.

Tämä alakerran huone onkin ollut oikea tavarankasauspaikka, joten sanoinkin Iivolle, että saadaanpa nekin sieltä nyt pois. Äiti kun ei ole ryhtiliikettä saanut aikaiseksi tehdä ilman potkaisua takamukselle!

Myös pyykkejä on kuivateltu tässä huoneessa, ja se tuokin ehkä suurimman ongelman...Meillä on ollut iso teline kolmessa kerroksessa, mutta jospa hankkisi pesuhuoneeseen pienemmän tilalle. Suurinosa pyykeistä kuivatetaan muutenkin rummussa, joten telineen tarve on vähäistä.

Minun ja mieheni vaatesäilytys on edelleen käytännönsyistä tässä samaisessa huoneessa. Yläkerrasta löytyy pari vaatehuonettakin, mutta ne ovat täynnä kodintekstiilejä ym...

Esikoisen ollessa yökylässä ja mieheni töissä, saimme kolmestaan toteuttaa tätä muutosta. Tiedän, että napinaa isosiskon suunnalta on varmuudella luvassa. Hän on usein kapellimestarina näissä kodin hääräilyissä;) Ja muutoinkin, kaikkia kolmea lasta on yhtäaikaa mahdotonta miellyttää...

Muutokset toteutetaan meillä lähinnä kalusteita siirtelemällä ja tekstiilejä vaihtamalla. Mitään liian pysyviä muutoksia esim. tapettien vaihtamista, on tähän väliin vielä turha miettiä, sen verran nopeasti meidän kaikkien mieli muuttuu;) Saapa nähdä, kuinka pitkään tällä vaihdoksella mennään...

Iivo ei halua huoneeseensa mitään ylimääräistä, ja tavarat pitäisi saada sopimaan kaapinovien taakse...Värisuosikit ovat musta, valkoinen ja harmaa. Yritin ehdotella sinisen tai vihreän sävyjä pienen kaapin väriksi, mutta ehdotukseni sai totaalisen tyrmäyksen. Se on kyllä kiva omassa värissäänkin! Kaapin päälle tuotiin huonekuusi ja kirpparilta löytyneitä puisia autoja. En tiedä tykkääkö Iivo näistä oikeasti, luultavasti halusi vain äidille hyvänmielen...Tämä poika on nimittäin oikea empatian mestari!

Meillä on vähän leluja, ja ylimääräisistä on pienestä asti sitä mukaa luovuttu, kun ovat jääneet tarpeettomiksi. Tällä hetkellä legot, traktorit työkoneineen, hälytysajoneuvot sekä roolivaatteet naamareineen ja aseineen ovat niitä, jotka saavat jäädä. Säilytyslaatikoiden virkaa meillä hoitelee erilaiset isot saavit ja pöntöt. Niin paljon eri säilytysratkaisuja on vuosien varrella testattu, ja todettu nämä parhaiksi!

Oli taas ilo huomata, että muutosta saa aikaan todella pienillä summilla! Ei tarvitse kaikkea ostaa uutena, että saadaan aikaan täysin eri näköistä! Tyynyihin löytyi päälliset äidin kätköistä, ja kolme väreiltä ja kuoseilta mieluista bongasin kirpparilta! Lapset tykkäävät rakentaa erilaisia rykelmiä tyynyistä ja peitoista, siispä kasattiin jo valmiiksi lattialle löhöpaikka. Toinen muodostui Iivon toimesta kaapin alahyllylle. Siellä on kiva makailla ja pelailla taskulampun valossa;) Tyynyt voi halutessaan kasata pienen kaapin tai jakkaran päälle, pois leikkien tieltä.

Pöytä oli hakusessa, mutta sitten muistin varastossa olevan pienen pyöreän pöydän. Taisipa olla pihalla viime kesänä... Jakkaroita löytyykin omasta takaa vaikka kuinka monessa koossa ja värissä! 

Vaatekaappikin koki äidin mielestä tyrmäävän suuren tyhjennyksen...Tämä poika on todella ronkeli vaatteistaan, ja mm. kaikki perus colleget saivat lähtöpassit... Vain tekstiä tai jotain muuta printtiä sisältävät housut alaspäin kapenevilla lahkeilla kelpaavat;) Lisäksi tekniset vaatteet logoilla ja mainoksilla ovat todella suuressa huudossa! Värimaailma alkaa olla aika pitkälti mustaa ja harmaata. En ole pojan pukeutumiseen juurikaan puuttunut, sillä hän todellakin tietää mitä haluaa päällensä laittaa! Kunnioitetaan persoonaa ja luonnetta. Ja aika kiva kuitenkin, että on oma tyyli olemassa, vaikka välillä äitiä kieltämättä tuskastuttaakin;)

Kivan näköinen huone saatiin mielestäni aikaiseksi, ja tietenkin tärkeintä on, että asukas itse tykkää!

comments powered by Disqus