Äitienpäivä

Hyvää Äitienpäivää!

Itselläni päivä alkoi parhaalla mahdollisella tavalla, niinkuin tavallisestikkin... pari aamuista tuntia täysin ( pesukonetta taustalla ei lasketa!) hiljaisessa talossa! Lapset ovat parasta mitä minulla on, mutta miten nautinkaan päivän ainokaisista rauhallisista hetkistä aivan itsekseni... kahvia hörppien ja aamuisessa auringossa puutarhassa kierrellen!

En siis tarvitse mitään erikoiskohtelua näin äitienpäivänäkään. Tätä olen lapsillekkin painottanut, että ne pienimmätkin arkiset, ja ihan tavalliset jutut tekevät tämän äidin mahdottoman onnelliseksi, olipa päivä sitten mikä tahansa! Arki on ollut tämän talven taas sellaista vääntämistä, että paras lahja olisi rauha talossa, edes hetkellisesti;) Sen toiveen esitin eilen lapsillekkin, kun kyselivät mitä toivon äitienpäivältä... samassa tilanteessa elelevät kaiketi ymmärtävät mitä ajan takaa??

Koenkin äitiyden ehkä juuri tämän takia rankaksi ja haastavaksi. Pitää jaksaa jankuttaa ja kieltää, olla tiukkana. Tämän ikäisten lasten kanssa taistellaan taas kuin uhmaiässä joitakin vuosia sitten (tulevista vuosista puhumattakaan??!!). Olisi niin helppo antaa periksi ja sallia lasten mekastaa ja riehua mielinmäärin... mutta minä jaksan ja aion säksättää tarpeen vaatiessa, lapsetkin tietävät sen varsin hyvin. Olenkin saanut nipottajan ja tiukkiksen tittelin, mutta sehän on vain hyvä merkki! Ja lapset usein jopa kehuvat äidin kuria:)

Olen todella kiitollinen kolmesta silmäterästäni. Olen ollut hirvittävän onnekas saadessani tulla äidiksi haluamassani elämänvaiheessa! Keskimmäisen kohdalla mekin saimme muistutuksen, ettei elämä ole todellakaan itsestäänselvyys... nyt tämä pikkukeskosena syntynyt taistelijakin lähestyy jo kahdeksan vuoden ikää. Itseäni tämä tuntuu liikuttavan tytön kasvaessa vuosi vuodelta vain enemmän ja enemmän. Sitä tajuaa vasta vuosien päästä, miten isojen asioiden äärellä ollaankaan oltu!

Äitiyden kautta itseäni koskettavat myös he, eivät niin onnekkaat, jotka eivät kovasta halustaan huolimatta voi koskaan tulla äideiksi. Tämä on hurjan surullista... 

Sellaisilla mietteillä täällä... kyllä tämä päivä pistää ajattelemaan ja herkistää vääjäämättä! Lapset muistivat äitiä lukuisilla itse tekemillään lahjoilla... säästän kaikki lapsilta saamani kortit ja lahjat.

Iltapäivällä on luvassa konsertti, jossa esikoinen ja muut hänen koulunsa kakkoset laulavat ja soittavat! Tämä konsertti on nyt toista kertaa ja nostan opettajille isointa mahdollista hattua! He tekevät valtavan työn tarjotakseen meille kotiporukoille unohtumattoman elämyksen. Syksystä asti ovat harjoitelleet, eikä varmasti kukaan jää kylmäksi, kun tuo hieno joukko avaa suunsa! Kuiskailusta ja sanojen tapailusta ei näillä taitureilla ole tietoakaan! Viime vuonna konsertin alku ja loppu menivät tältä äidiltä ihan ohi... herkistyin sen verran, etten kuullut tai nähnyt yhtään mitään:) Kyyneliltä ei varmasti vältytä tänäkään vuonna.... luvassa on tuplaohjelmisto viime vuoteen verrattuna, voih...

Ihanaa Äitienpäivää kaikille!

comments powered by Disqus