puutarha

Puutarha haluaa palkita ahertajansa!

Ei ne tuhannet ja taas tuhannet työtunnit ole ihan hukkaan menneet! Puutarha palkitsee ahertajansa runsaudellaan ja rehevyydellään... Ja kyllä vain, olen ansaitusti ylpeä aikaansaannoksistani... jokunen hikipisara on vuodatettu ja nyt on lupa nauttia!

Kasvillisuus on pöyhähtänyt viime kesästä valtavasti, vaikkakin monin paikoin tämän kesäiset jakamiset ja istuttamiset ovat vielä kasvunsa alussa... vuoden päästä ovat varmasti jo kirineet vierustoverinsa kiinni!

Nyt on piisannut lämpöäkin parina päivänä ja se kyllä näkyy puutarhassa! Eilisen päivän jäljiltä lisää pioneja on puhjennut kukkaan. Lisäksi kukassa on useita kurjenpolvia violetin, vaaleanpunaisen ja valkoisen sävyissä. Siniset tädykkeet loistavat joka puolella valtavina pehkoina. Ritarinkannukset, liljat ja sormustinkukat aukaisevat nuppunsa hetkenä minä hyvänsä. Samoin lukuisat pensas- ja ryhmäruusut alkavat olla kukassa.

Tykkään kuunliljojen ja erilaisten pensaiden tuomasta vihreydestä. Joukossa on varmasti lähes kaikki mahdolliset vihreän eri sävyt... tuovat kivaa vaihtelua kukkameren keskelle. Lisäksi havut ja humalaseinät täydentävät kokonaisuutta! 

Josko tänä kesänä hyväksyisin " pusikkomaisuuden" puutarhassani... sorrun yleensä karsimaan kasveja, kun ne mielestäni rönsyilevät jo liikaakin;) Eikös se ole vähän niinkuin tarkoituskin?? Että juuri sitä runsasta kasvua toivotaan ja haetaan?? Oma mieli on ihmeellinen, kun aina pitää olla jotain näpläämässä ja muokkaamassa... huoh!

Toinen juttu on kasvien kurissa pitäminen. Tunnollisesti poistan siemenkotia ja " väärässä paikassa" olevia perennoja... entä jos vaan antaisi levitä ja villiintyä enemmän?? Tänäkin kesänä esiin on pompsahtanut monta ei niin suunniteltua ilonaihetta:) Liiallinen kasvien hallinta ei ehkä olekkaan paras vaihtoehto??!! Ja mitenköhän paljon olen kasveja rikkaruohoina keväällä pois kitkenyt?? Kun et vaan yksinkertaisesti muista kaikkea, mitä olet pihaan istuttanut...

Tältä pihalta ei ole perennoja juurikaan harmiksi asti hävinnyt talvien jäljiltä. Tottakai jotain varmasti kuolee vuosittain, mutta onnekseni en sitä usein edes huomaa:) Pari kesää sitten istutin monivuotista harsokukkaa pariinkin eri paikkaan. Se on herkkä kylmämään, ja neljästä istuttamastani taimesta taitaa olla enää yksi hengissä...

Aamulenkit kastelukannujen kanssa on ennen töihin lähtöä joka aamuiseen tapaan heitetty. Voin sanoa, että kannan vettä aika paljon enemmän kuin kannullisen tai pari...:) Juuri ja juuri pärjäävät töissäoloaikani näillä helteillä... Illalla sama toistetaan vielä potenssiin sata:) Etenkin kasvimaa ja tomaatit ovat hirmuisia juoppoja:) Tomaatteja yritän suorastaan "hukuttaa" veteen, siinä kuitenkaan onnistumatta:) Eli tarvitsevat todella todella runsaasti kosteutta!

Nämä hellepäivät ovat hiukka ahdistavia tällaiselle ei paljoakaan lomailevalle... yrittäjyyden huonoja puolia, mutta ei auta itku markkinoilla:) Ja onhan tässä toki paljon hyvääkin! 

Mukavaa viikkoa! Palaillaan taas pian! -Asta-

comments powered by Disqus