ajatuksia

IHANA, KAMALA PÄIVÄ

Phuuuuuuh. Onpas ollut aikamoinen päivä, ihan kaikin puolin. On tapahtunut niin paljon kaikkea, ettei aivot ole ehtineet kunnolla edes prosessoida tätä kaikkea. Niinpä pieni rauhoittumishetki ihan vain omassa rauhassani tekee nyt päivän päätteeksi niiiiin hyvää.

Päivä alkoi parhaalla mahdollisella tavalla, jonka seurauksena heräsin onnellisena hymyillen. Siitä se alamäki sitten alkoi.. :D Vilkaisin peiliin, ja järkytyin eilistäkin pahemmin peilistä katsovaa kammotusta. Kaikki alkoi siis siitä, kun kasvoihini ilmestyi joskus aikoja sitten pari pientä näppyä. Raavin niitä pahan tapani mukaan, ja lopputuloksena tajusin maanantaina, ettei tämä mitenkään voi enää olla normaalia. Kasvoihin oli ilmestynyt useita suuria, punoittavia ja koholla olevia länttejä. Rupia, jotka eivät lähteneet paranemaan millään. Tänään raahasin itseni lääkäriin, ja sain diagnoosiksi märkäruven. Tilanne oli sen verran paha, ja koska oli kyseessä kasvojen alue sain antibioottivoiteen lisäksi kunnon antibioottilääkekuurin. 

Jotenkin aina kohtuu hyvään ihoon tottuneena mulle oli melkoinen shokki, miten huonoon kuntoon iho meni yhtäkkiä. Ja se epätietoisuus, kun et yhtään tiennyt mistä on kyse. Peilistä katsominen alkoi ahdistaa ihan todella, mutta varmasti pian antibioottien myötä helpottaa. Eilen ja tänään oon ollut monta kertaa itkuun purskahtamaisillani, koska tämä kaikki ahdisti niin paljon :D Mulla on tapana panikoida tällaisia juttuja, ja varsinkin tartuntavaaran vuoksi tunnen itseni jotenkin saastaiseksi ja likaiseksi :D Ai kauhee. Mutta onneksi tämä ei tartu normaalissa kanssakäymisessä (kosketuksen välityksellä tarttuu..), ja hyvällä hygienialla voi pitkälti estää tartunnan tai leviämisen. Oonkin ollut aika hysteerinen hygienian suhteen, jonka johdosta olen pessyt käteni tämän päivän aikana varmaan 50 kertaa. Huh. 

Ja seuraava kriisi tuli, kun mun oli suunnattava tänään työhaastatteluun. Märkärupi ja työhaastattelu, ehhh. Ei mun naama onneksi missään vaiheessa niin pahalta näyttänyt, kuin netistä löytyvät kauhukuvat. Ja siitä saan olla onnellinen! Moni vastaantulija voisi kuitenkin säikähtää, ja mun oli pakko meikata jäljet piiloon. Meikkihän ei tee iholle tässä vaiheessa hyvää, ja sainkin olla heti haastattelun jälkeen putsaamassa kasvojani. 

Postauksen kuvat otettu aikoja sitten, ennen kuin pilasin hiukseni.. :D Tällä hetkellä pärstä onkin siinä kunnossa, että asukuvailut saa hetkeksi unohtaa, ellei halua karkottaa jokaista lukijaa paremmille vesille :--D Huhhuhh. 

Mutta, sitten niihin mukavampiin juttuihin! Illalla lähdin ystävieni kanssa testaamaan tankotanssia, ja ai että oli hauskaa :-D Tosin ei kyllä ollut ehkä ihan mun juttu, ja lisäksi oli yllättävän haastavaa ja raskasta puuhaa! Ehdottomasti kokeilemisen arvoista kuitenkin! Tankotanssin jälkeen sain puhelun, joka sai mut lähes pomppimaan innosta. MÄ SAIN SEN TYÖN!!! Wuhuuuuuuuu! Tämän kevään ajan pääsenkin siis avustamaan alakoululaista läksyjen teossa, ja tästä onkin varmasti hurjasti hyötyä myös tulevan ammattini kannalta. Oon niin innoissani, ja odotan valtavasti työn alkamista :)

Suunnattiin vielä illan päätteeksi kahvilaan höpöttelemään ja herkuttelemaan. Kaikista päivän vastoinkäymisistä ja huonoista hetkistä huolimatta oon valtavan onnellinen. Oon viime aikoina saanut elämääni monta hyvää asiaa, ja muutenkin moni asia on järjestynyt kuin itsestään. Oon saanut töitä kesäksi, selviytynyt uusintatentistä, saanut töitä kevään ajalle..  Oon tuntenut tunteita, joihin en uskonut kykeneväni pitkään aikaan. Oon saanut läheisiltäni osakseni sellaista pyyteetöntä hyväksyntää ja rakkautta, että musta on alkanut pikkuhiljaa tulla jälleen ehjempi. Ja kuinka voisi olla tulematta, kun mulla on ympärilläni niin valtavan ihania ihmisiä? Niin, kyllä sitä vaan saa olla onnellinen kaikesta hyvästä, mitä elämässä on ja tapahtuu. 

comments powered by Disqus