Matkailu

Berlin best

Tällä kertaa jotain muutakin, kuin ruokakuvia. Just kidding! Kävin pidennetyllä viikonloppulomalla Berliinissä 6.-10.4., ja kameran saldona on tietenkin pääasiassa kuvia kaikesta, mitä tuli syötyä. Lentodiilit.fi-sivulta reissukaverin bongaama 4 yön majoitus viiden tähden Pullman Berlin Schweizerhof-hotellissa ja Finnairin edestakaiset lennot kustansivat kahdelta 240€ per lärvi, eli ihan rikollisen halvalla päästiin.

6.4.

Herätys 4.30. Toivon kuolemaa. Väsyttää. Auto starttaa 5.30 ja matka käy kohti Vantaata, jossa poimin reissukaverini Tiian kyytiin Keimolasta ja suuntaamme kohti lentoparkkia. Ennakkoon varattu lentoparkki avaa puomit rekisterinumerotunnistuksella. Näppärää. Lentokenttäbussia kulkee 20min välein, ja tietenkin se oli juuri suhannut ohi ennen meitä. Kentällä tapaamme Tiian siskon Sannan ja hänen poikaystävänsä Samin. Lento lähtee 7.50.

Lento on onneksi lyhyt, vain 2 tuntia. Kaikilla on mukana vain käsimatkatavarat, eli ulos kentältä päästään vikkelästi. Kentältä ostimme Berlin WelcomeCardit, joilla voi matkustaa Berliinin julkisissa ja saa alennuksia nähtävyyksistä yms.

Sanna ja Sami majoittuivat AirBnBstä vuokratussa asunnossa, ja meillä on hotellin check in vasta klo 15. Kentältä tiemme eroavat, kun me lähdemme viemään matkatavaroita säilytykseen hotellille, ja Sanna ja Sami lähtevät noutamaan kämppänsä avainta. Päivän suunnitelmana on tappaa aikaa vuonna 1844 avatussa Berliinin eläintarhassa, jonka laidalla myös meidän hotellimme on.

Yksi eläinpuiston uusimmista houkutuksista oli panda garden.
Huoneen ikkunasta oli näkymä eläintarhaan. Kesällä näkymä on ehkä hiukan vähemmän karu, mutta hieno se oli silti.

Eläintarhassa on kaikkea tosi söpöä. Mun lemppareita olivat auringossa laiskotteleva karhu, temppuilevat hylkeet ja pikkuruiset pingviinit. Berliinin eläintarha on valtava, noin 35 hehtaarin alue, joten itseni kaltaisen läskipullan jalat olivat melkoisilla penikoilla päivän jälkeen.

Karhu lekotteli auringossa kevätauringossa.
Pingviineillä oli lasitalossa oma alue lumikasoineen, josta pääsi myös pulikoimaan ulkoaltaisiin.
Altaassa polskivia pingviinejä pääsi katsomaan ihan läheltä.

Berliinissä kevät oli jo pitkällä, ja koko reissun ajaksi oli povattu +20ºC. Eläintarhassa jo osa pensaista oli kukassa, vaikka puissa ei juurikaan silmuja näkynyt. Vehreät bambut rehottivat ympäri eläintarhaa - näitä mä haluan himaan. Wikipedian mukaan bambu voi parhaimmillaan kasvaa jopa metrin päivässä!

Aurinkolasit korostavat kauniisti turvonneita silmäpusseja - not best.

Illalla kävimme ihailemassa maisemia Berliinin televisiotornissa, josta saimme katsella kaupungin valoja 203 metrin korkeudesta. Loppuilta menikin Berliinin katuja tutkiessa. Voi jestas, että tuntui hyvältä päästä huoneeseen nukkumaan.

Berliinin televisiotorni on lähes 370m korkea, ja näköalatasanne sijoittuu noin 203 metrin korkeuteen.

7.4.

Aamupäivä alkoi shoppailulla. Muut reissukaverit päätyivät Primarkkiin, mutta sen kaltainen krääsähelvetti ei mua innostanut. Vieressä ollut Stockmannin kaltainen tavaratalo Galeria Kaufhof sentään kiinnosti, ja sieltä mukaan tarttuikin uusi reppu ja nahkainen lompakko - vanha oli jo nähnytkin parhaat päivänsä, ja vanha reppu oli hyvä kouluhommiin, mutta vetoketjun puutteen takia kuumotti matkustellessa.

Fossil-merkkinen konjakin värinen nahkalompakko päätyi korvaamaan vanhan J. Lindebergin lompakon, joka ratkeili jo saumoistaan. Taitteen seteliklipsi on kyllä hölmösti suunniteltu, koska lompakko itsessään on euroseteleitä kapeampi.
Musta, nahkea Camel Activen reppu oli täydellinen reissureppu.

Shoppailun jälkeen lähdin käymään hotellilla, kun muu matkaseurue pistäytyi AirBnB-asunnolla. Iltapäiväksi sovittiin treffit Brandenburgin portille, johon naiivina ajattelin pyöräillä 3,5km. Mobiken kaupunkipyörä oli kyllä helppo ja näppärä lyhyitä reissuja varten, mutta pidempi pyöräily teki tuskaa näin pitkillä jaloilla - lyhyemmälle pyörät olisivat varmasti kelpo kulkupeli.

Berliinissä virtaa runsaasti jokia ja kanavia. Siltoja Berliinissä on jopa Venetsiaa enemmän.
Brandenburgin portti on ilta-aikaan vaikuttavampi näky, mutta itse tyydyin ihailemaan sitä ihan päiväsaikaan.

Yllätys yllätys, päädyin odottelemaan muuta matkaseuruetta Brandenburgin torilla hyvän aikaa. Loppujen lopuksi eivät he vaivautuneet paikalle, ja aikataulujen takia päädyimme siirtymään seuraavaan kohteeseen — seuraavaksi päivän ohjelmassa oli jokilaiva-ajelu. Ilman kummempaa suunnitelmaa suuntasin lähimmän joen rantaan, jossa tapasin muun poppoon ja valitsimme rannasta sopivan oloisen laivan. Noin tunnin mittainen ajelu esitteli Berliinin historiaa ja arkkitehtuuria.

Berliinissä on valtavasti kaunista arkkitehtuuria.

Jokilaiva-ajelun jälkeen suuntasimme kohti Euroopan murhattujen juutalaisten muistomerkkiä, eli niin kutsuttua holokaustimuistomerkkiä. Matkalla pysähdyimme ihailemaan myös valtiopäivätaloa.

Valtiopäivätalossa kokoontuu Saksan parlamentti.
Holokaustin muistomerkki oli vaikuttava kokemus - kivipylväät nousevat korkeimmillaan lähes viiteen metriin. Keskellä muistomerkkiä ei aurinkoisesta päivästä ole enää tietoakaan.

Ilta päättyi burgeriateriaan Peter Pane-ravintolassa. Ravintolan sisustuksessa oli rahaa palanut, ja siihen oltiin panostettu kattoa myöten. Hauska levykatto loi ravintolaan veikeän tunnelman.

Ravintolassa oli rento, mutta melko hipsteri tunnelma.
Kattoa peitti taivutetuista levyistä tehty panelointi.
Tuoreeseen hapanleipäsämpylään koottu burgeri oli ihan ok, mutta itse ravintola oli kokemisen arvoinen.

8.4.

(Voi vittu, kirjotin tämän jo kertaalleen mutta kiitos Flocklerin kuvanlisäyksen bugauksen ja sen, etten muistanut tallentaa, pitää nyt muistella uudelleen mitä tähän runoilin.)

Sunnuntaina vietin aamupäivän itsekseni, koska muun seurueen reissuohjelma ei kuulostanut houkuttelevalta - sen sijaan lähdin tutustumaan gay-ystävällisyydestään tunnettuun Schönebergin kaupunginosaan. Tuurilla tietysti päädyin nousemaan metrosta keskellä asuinlähiötä, mutta nopean pyöräilyreissun jälkeen päädyin ihmisten ilmoille. Schönebergissä nautin ranskalaisen aamiaisen ja tutkiskelin aluetta.

Homokulttuuri on tehty näkyväksi Schönebergin kaupunginosassa.
Sateenkaaren värit loistavat myös katutaiteessa.

Schönebergistä suuntasin Berliinin päärautatieaseman kupeeseen, jossa muu matkaporukka nautti auringosta Spree-joen varrella. Oikeastaan koko päivä kului istuskellessa auringossa ja tuijotellen ohi lipuvia jokilaivoja. +25ºC ja pilvetön taivas veivät mehut nopeasti. Auringossa lekottelun jälkeen siirryimme nauttimaan päivällistä Friedrichstraßen aseman holvikaariin rakennettuun Nolle-ravintolaan.

Pastaa, tomaattia ja mozzarellaa - klassinen kombo.

Illemmalla suuntasimme kohti Tempelhofin lentoasemaa, joka on vuonna 2008 käytöstä poistettu matkustajalentoasema. Asema poistettiin käytöstä, koska lyhyille kiitoradoille ei voinut laskeutua riittävän suurella kalustolla, ja meluhaitat tiiviisti rakennettuun kaupunginosaan olivat oma ongelmansa.

Lähellä sisäänkäyntiä on pieni näköalatasanne, josta voi katsella valtavaa, tyhjää kenttää.
Selfie in a selfie - ensimmäistä kertaa kuvissa myös koko matkapoppoo. Vasemmalla Tiia ja Sanna, oikealla Sami.

Hotellille päästyämme illallispaikan etsiminen tuntui elämää suuremmalta ongelmalta, joten päädyimme korkkaamaan huonepalvelun ensimmäistä kertaa elämässäni. Tortellinit tomaattikastikkeessa (ja puolet Tiian burgerista...) olivat sopivan raskas iltapala takaamaan hyvät painajaiset koko yöksi.

9.4.

Maanantaiaamuna päädyin taas reissaamaan yksin, koska muu matkaseurue jatkoi pyhiinvaellustaan Primarkin krääsähelvettiin. Itse suuntasin taas Schönebergiin, jossa nautin brunssia kevätauringossa istuskellen.

Earl Grey, salaatti ja bruschettaa - nam.

Lounaan jälkeen tarkoituksena oli treffata muu porukka Charlottenburgin linnalla, ja tutustua sinne - tietenkin linna olisi auennut vasta seuraavana päivänä. No, söimme viereisessä venäläisessä ravintolassa päivällistä ja kävelimme hieman linnan puutarhassa.

Alkupalaksi Seljanka ja lihalla ja perunalla täytetty Pierogi.
Pääruokana blini medley, eli lihalla ja kasviksilla täytettyjä suolaisia lettuja.

Ruokailun jälkeen kävelimme hetken linnan puutarhassa, jonka jälkeen hyvästelimme Sannan ja Samin kohti kotimatkaa.

🖕 t. Sami

10.4.

Viimeinen päivänpuolikas menikin hotellin kylpylässä lilluen ja kaupoilla pyörien, joten mitään kummempaa kuvamateriaalia ei tästä ole tarjota. Lento kohti kotia lähti seitsemän aikaan illalla, ja aikaeron vuoksi perillä oltiinkin vasta kymmenen jälkeen.

Tietysti lentoparkin pysäköintilippu oli varmassa tallessa hansikaslokerossa, josta se sitten näppärästi tippuikin kojelaudan sisään hansikaslokeron taakse. Pienen paniikin jälkeen kuitenkin selvisi, että kiitos rekisterinumerotunnistuksen, voi porteista ajaa ulos ilman lippua. Ihanaa päästä kotiin. Toukokuussa suunnataankin synttäreideni kunniaksi Santun kanssa kohti Kreikkaa.