DIY

Huolletaan vanha neulekone!

Hohhoijaa, pikkuisen on turnajaisväsymystä ollunna havaittavissa jonninmoisen yhtäkyytiä neljän viikon työrupeamarutistuksen jäljiltä tuossa joulukuun ja joulukiireiden tiimellyksissä, sillä joulunalushan on monen käsityöläisen myyntisesonkia, kuka tekeekin sitten vaikka vain harrastuksenaan kuka ihan työnään, niin samanmoinen hässäkkä se aina ja monta kertaa on itekin tullut riehuttua vaan töitä koko kuukausi. Niin nytkin. Aivan päätäpahkaa yhtäkyytiä koko joulukuu.

Ja sit se tuli. Ja sit se meni. Ja nyt se on just sopivan matkan päässä eli selän takana. No mikä? Joulu!! huhhuh. Uusivuosikin meni ihmetellessä.

En oo oikeestaan ollenkaan minkään sortin jouluimmeinen, joten senkin vuoksi tuo vuoden vipo kuukausi on sama tehhä töitä ja ottaa kaikki irti itestään sekä joulusta että myös kaikesta siitä hulinasta mitä joulu tuopi tullessaan. Siinähän se tulee vietettyä samalla, nautittua kaikesta hulinasta, kuunneltua joululaulut ja immeisten joulufiilikset. Mie en kauheesti tänäkään vuonna ehtinyt leipomaan tai laittelemaan joulua kotiin, mutta onneks meille siipan kanssa sopii se, että aattoiltana myöhään kun kaikki työt on vihdoin tehty, jokaikinen turpa ruokittu ja vainajat haudoillaan muistettu kolahdetaan kesämökin kynnyksen yli ja aletaan huilata! Uuniin ja kynttilään tuli, ruokaa pöytään ja ruumiit saunaan ja sit mie vain nautin täyestä mahasta ja hiljaisuudesta.

Hiiiiiiillllllljaaaaaiiiiisuuuusshhhhhh.

Tänä vuonna huilia piisasi tänne loppiaiseen saakka. Tässön nyt ladattu akkuihin virtaa suklaalla ja muulla mättösapuskalla, suoranaisella lonkanvedolla ja laiskottelulla, mutta siitäkään huolimatta en aio juosta enkä jumpata enkä lupailla mitään muitakaan uudenvuodenlupauksia, joita mulla ei oo aikomustakaan pitää ;) Pikkuisen koitin tuossa ryhtyä jo riehumaan työhommia mutta virta lopahti siihen, kun raahasin näpit jäässä ikivanhan neulekoneen yläkerran kylmästä vinttivarastosta alakertaan ja huomasin mikä älytön homma siinä taas on edessä. Äh.

Mut ei se auta. Jos aikoo saada vanhan neulekoneen toimimaan kuin uusi tai edes sinnepäin on ensin tehtävä kaikki tylsät huoltohommat pois.

Tarkistettava sitä ja tätä ja tuota. Eli puretaanpa ensin koko laitos kotelostaan esille, sit pilkotaan paloiksi ja putsataan joka soppi ja sopukka. Ekana pitää tietysti kiskasta pellolle huopasalko, joka tälläkin kertaa oli yhtä mustaa möhnöä. Tää on se syy miks neulekoneella neulominen tökkää heti alkuunsa. Askartelinkin heti näppäränä teeseitse-akkana uuden huopasalon ikkunatiivisteestä ja apteekin haavateipistä ja hyvä tuli.

Sitten napsitaan neulat veks, uitellaan jokainen WD-40 monitoimiaineessa ja katsotaan, että jokainen läppä pelittää kunnolla ja yksikään neula ei ole vääntynyt tai muuten rikkoontunut. Jos neula on sökö, se pitää vaihtaa uuteen, sillä rikkoontunut neula aiheuttaa neuloessa silmukoiden tipahtelua tai langan kerääntymistä kyseisen neulan kohtaan eli tulee suomeks sanottuna mytty. Jos ei oo uusia neuloja saatavilla, voi neulan ottaa jommasta kummasta neulapedin reunasta ja jättää sinne tyhjän kolon. Samalla kun neulat on neulapedistä poissa, on hyvä nyppiä pois vanha töhkerö, nukka, villatuput ja roskat, kärpäset tai mitä nyt vanhan neulekoneen uumeniin on vuosikymmenten jemmauksen aikana pesiytynyt. Apuna voi käyttää imuria tai pientä virkkuukoukkua tai jotakin muuta kätsää neulanrakoon mahtuvaa vekotinta. Putsauksen jälkeen suihkaus öljyä.

Neulat irrotettu puhdistusta varten.

Kun neulat on laitettu takaisin paikoilleena, pujotetaan myös korjattu huopasalko omalle paikalleen ja sitten pääseekin testaamaan toimiiko kelkka. Kelkka näyttää äkkiseltään monimutkaiselta ja hankalalta laitteelta, mutta on itse asiassa hyvinkin simppeli vekotin. Kun vääntää tietysti nupista ja painaa tietystä napista tapahtuu tiettyjä asioita! No käyttöohje on hyvä lukaista tässä vaiheessa läpi, niin ei oo heti ekana kelkka jumissa ja neulat solmussa mutta monesti tämmöisessä vanhassa autotallilöytökoneessa ei ole minkäänlaisia ohjeita mukana. Mikäpäs avuksi? Kokeilemalla tietysti oppii ainakin sen mitä ei pie tehhä! Mut jos tietää mikä on intternetti ja varsinkin osaa käyttää googlea ja taitaa vielä pikkuisen englantia niin apu on yhtä lähellä kuin lähin tietokone, tabletti tai älypuhelin.

Esimerkiksi tämän koneen, joka on Brother Kh-800, ohjeet löytyi noin puolen minuutin googlailun jälkeen täältä http://www.aboutknittingmachines.com/brother-manuals.html. Samaiselta sivulta löytyy myös kaikkiin muihin Brother- ja Eva-merkkisiin koneisiin ohjeet, sekä lisäksi ohjeet mm. nelivärivaihtajiin, linkkereihin eli päättelylaitteisiin, kaavainlaitteisiin, alatasoihin ja erilaisiin kelkkoihin. Sitten vaan tulostin laulamaan!

Brother KH-800 kelkka, neulapeti ja säätönappulat.

Kun kone on öljytty, putsattu ja huollettu, nippelit ja nappelit kokeiltu, että mikään ei oo jumissa, voi ryhtyä kokeilemaan neulomista. Ite käytän ilmeisesti kaikkein helpointa luomistapaa neulomisen aloitukseen ja en oo ihan laiskuuttani mitään muuta tapaa opetellutkaan, kun tää on näppärä ja nopee, eli kieputtelen lankaa vaan neulojen ympärille, laitan luomiskamman kiinni ja vedän ekan kerroksen varovasti neulojen yli. Aloituksessa kannattaa säätää silmukan suuruus pikkuisen isommaksi, niin ei tule liian kireä reunasta.

Aloituksessa auttaa myös kun luomiskampaa pitää kädellä kiinni pikkuisen työntäen alle ja alaspäin ja vetää toisella kädellä kelkkaa hitaasti yli. Rutina saattaa kuulostaa pahalta mutta hirveen harvoin kelkka jää jumiin tai menee muuten pieleen, no harjoitus tekee mestarin tässäkin. Sitten kun aloitus on onnistunut ja kaikki silmukat on neuloutuneet voi laittaa kampaan painoja reunoihin ja aloittaa varsinaisen neulomisen.

Huolletun koneen helppo aloitus ja koeneulonta.

Tässä on aloitus tehty ns. valeresorina eli joka toiseen neulaan kiepautettu lanka, neulottu muutama kerros valeresoria jonka jälkeen yksinkertaisesti työnnetty loput neulat neulomistasoon ja jatkettu sileänä neuleena. Valeresoria käytän itse tosi paljon mm. säärystimiä neuloessa käännettynä kaksinkerroin, jolloin saan joustavan siistin reunan. Tässä on kyseessä vain huolletun koneen koeneulonta, joten reikärivi ei haittaa, mutta jos tekisin jo valmista säärystintä olisin napsinut langat jokatoisen neulan välistä neuloille, jolloin ei reikäriviä tule. No, neulekoneen kanssa on vain oma mielikuvitus rajana, joten reikärivinkin voi hyödyntää monessa jutussa.

Nonnih! Tän uuden vuoden 2017 eka neulekoneen perushuoltohomma ois tehty ja tämä vanha KH-800 on valmiina työhön.

Saattaa olla, että kone lähtee uudelleen koneneulonnasta innostuneen harrastajan matkaan heti viikonloppuna. Kyseessä on mies, joka haluaa neuloa sukkia. Ihan huippuhomma!

Huollettu kone!

Seuraavaksi saattaakin tulla sit simppeli sukkaohje ykstasoiselle neulekoneelle tai sitten jotain muuta hölöpötystä, kunhan tässä nyt saa tämän vuoden kunnolla käyntiin. Nyt tuntuu, että läppärikin jumittaa, joten kai sekin on sit huollettava ite mutta se on toinen juttu sit se!

Hyvää Uutta Vuotta! Suomi täyttää 100 vuotta!

Tänä vuonna neulotaan Suomi-neuleita!
comments powered by Disqus