lankatestaus

Simppeli paljettipipo

Kun otetaan kaks hankalaa ja yhdistetään ne, niin tuleeko yhdistelmästä mahdoton vai toivoton?

Tällä kertaa miun lankatestissä on kaksi neulekoneelle kuulemani mukaan hankalaa, jopa mahdotonta, lankaa ja ajattelin vielä neuloa ne yhdessä. Paljettilanka ja mohair. Niin, tapana ei ole jo valmiiksi luovuttaa kuulopuheen perusteella eikä mennä siitä mistä aita on matalin vaan ainakin edes yrittää ite ja katsoa mitä tapahtuu. Ja ajatella ennakkoluulottomasti, että onnistuu, kuinkas muuten.

Mulla on jatkuva pipopula ja olen ajatellut tosi kauan jo neuloa itelleni käsin mustan paljettipipon mutta en oo vaan saanut aikaiseksi, en oo muka ehtinyt ja mitäs muita verukkeita lie eteen tullutkaan mut langat ja puikot on odottaneet jo viime talvesta saakka vaan ei tuu valmista itekseen ei. Joku aika sitten löysin joltain nettitorilta paksulankaneulekoneen, josta olin jo monta vuotta haaveillut ja tärppäs kerrankin kaupat kiinni heti.

Ja siitä se ajatus sitten lähti.

Paksulankaneulekone Eva KH-260

Kone on Eva KH-260 eli 9mm neulavälillä oleva paksulankakone. Yks paksulankakone mulla on jo ennestään, ikivanha Corona, mutta se on niin kamala rämistin että talvihorroksessa uinuvat kärpäset ikkunoiden välissä herää henkiin ja ei kestä omatkaan korvat kovin monta pipoa neuloa. Kutsunkin konetta nimellä Rolistin. Ehkä se saa oman esittelyn jonain päivänä. Mutta tää ihana Eva KH-260 on justiinsa sitä mitä olen etsinyt ja vielä reikäkorttikone ja maksoi vaan muutaman kympin.

Lankana on Novitan Säde ja Novitan Rose mohair. 

Säde ainakin on varmaan jo poistunut tuotannosta mutta mohairlankoja Novitalla vielä on tuotannossaan, nämä langat kumminkin on mulla olleet varastossa jo pidemmän aikaa. Saattaa löytyä vielä joistain verkkokaupoista tai huutiksesta tai jostain. Mohairia olen neulonut ennenkin ohutlankakoneellakin ja jopa kirjoneuleeseen se taipuu, pikkuisen pörröisimmät kerät takkuaa kelkan harjoihin mutta pölyämistä lukuunottamatta en oo huomannut sitä mitenkään erityisen hankalaksi tai sit oon vain itsepäinen neuloja. Hartioissa homma kyllä tuntuu.

Novitan Säde paljettilanka ja Novitan Rose mohair, pikkuisen hankalia koneneulottavia molemmat.

Mut paljettilankaa en ole koneella neulonut koskaan.

Kelasin ekana langat yhdeksi keräksi langankerijällä niin paljettilanka vähemmän takertelee langanohjaimessa vaan kietoutuu pikkuisen niinkuin piiloon mohairin joukkoon.

Paljettipipoon otin neuloja työasentoon B yhteensä 60. Aloituksen kieputtelin vasemmalta oikealle joka neulalle. Laitoin myös luomiskamman kiinni aloituslangan alareunaan. On makuasia tekeekö alkuun valeresorin mutta mie en nyt tällä kertaa tehnyt, sillä neuleesta tulee kuitenkin joustava tällä koneella, kun valikoi isohkon silmukkakoon. Mie valitsin ysin. Aloitus pitää tehdä erityisen varoen, sillä jos kelkka jumahtaa kiinni, on irrottaminen työn takana ja saattaa siinä joku neulakin vääntyä.

Reunan kääntö neuloille.

Neuloin 30 kerrosta, jonka jälkeen otin painot pois ja käänsin alareunan neuloille, jolloin saan pipon reunasta mukavan paksun kaksinkertaisena. Sit taas kampa kiinni ja painot paikalleen ja toiset 30 kerrosta ja pipoaihio on valmis. Pari kerrosta jollain erivärisellä jämälangalla ja painot pois ja neulos irti koneesta tyhjällä eli langattomalla kelkalla ja siinäpä se. Kahella mahottomalla langalla koneneulottu pipo. Aikaa meni ehkä kaksytminuuttia kuvailemisineen.

valmis pipoaihio odottamassa päättelyä ja saumojen ompelua.
Päättelin puikoilla aina kaks yhteen niin sain samalla jo päälakikavennuksen tehtyä.

Pikkuisen paljetit neuloessa irtoili ja sinkoili, mutta se oli odotettavissakin, Säde-langassa on kuitenkin paljetteja niin runsaasti, että jos jokunen lentääkin niin ei minua haittaa. Sitten vielä päättely, sauman ompelu ja a vot, miullon uus lempivärinen pipo lopultakin tehty eli neulekoneella saa nopeestikin valmista, kun vaan ryhtyy hommiin!

Hyvä mie, ihan ITElle tein!

comments powered by Disqus